Mustaselja

Pelaaja: lusikka
Sähköposti: [You must be registered and logged in to see this link.]

[You must be registered and logged in to see this image.]
(c) muokkaus: lusikka

Nimi: Mustaselja
Kutsumanimi: Selja
Ikä: 1 vuosi
Sukupuoli: Naaras
Yhdyskunta: Aamukaste
Asema: Rivikaniini


Ulkonäkö:
Selja on pohjaväritykseltään vaaleanruskea, hieman kermaan vivahtavan sävyinen. Turkki on lyhyehkö ja hyvin tiheä, sekä kohtuullisen hyvässä kunnossa. Osaksi turkin kuntoa saattaa vähän verottaa se, ettei Selja oikein jaksaisi sitä huoltaa, ja on vähän laiska esimerkiksi sukimaan itseään. Turkin kuviot ovat paikoittain tummemman ruskeita, ja paikoittain lähes valkeita. Tosin vaaleissakin kohdissa saattaa kyllä tarkkasilmäinen katselija havaita hyvin vaalean rusehtavan vivahduksen, sillä nekään eivät aivan puhtaanvalkeita ole. Kaniinin takapuoli ja häntä ovat tummanruskeita, samoin kuin oikea käpälä ja osa vasenta jalkaa. Vasen käpälä on vaalea, ja rintakehässäkin on vaaleaa, hitusen tuuheampaa karvaa. Seljan kasvot ovat suurimmaksi osaksi tummanruskeat, ja kuvio muistuttaa edestä päin katsottuna tummaa naamiota. Silmien väliin tosin jää vaaleampi läiskä. Myös korvat ovat ruskeat, lukuunottamatta sisäpuoliaan ja oikean korvan kärkeä, jotka ovat samaa kermanruskeaa kuin kanin pohjavärikin.

Seljan kasvot ovat malliltaan pyöreähköt, ja kuono on aika lyhyt, tylpän mallinen. Korvat ovat päähän nähden ehkä hieman liian suuret, ja lähes koko ajan liikkumassa puolelta toiselle. Naaraan silmät ovat säännöllisen pyöreät, ja väriltään tummansiniset. Tappeluista on jäänyt muistoksi muutama arpi, mutta ne ovat kaikki siinä määrin pieniä, ettei niitä tiheään kasvavan turkin alta erota ilman lähempää tutkimista. Lähinnä näitä arpia on kaulan toisella sivulla ja vasemmassa lavassa.

Kooltaan Selja on keskivertoa hieman pienempi, eikä se ole kovin lihaksikas. Ruumiinrakenteeltaan naaras on sopusuhtainen ja pyöreähkö, mutta kuitenkin hoikka. Tiettyä jäntevyyttä Seljasta saattaa kuitenkin tämän pyöreyden alta havaita, naaras vain tuntuu kätkevän sen, ihan tahtomattaan, yllättävän hyvin.


Luonne:
Selja on melko positiivinen luonne, jota ei ole helppo saada lannistumaan tai masentumaan. Naaras katsookin yleensä asioita mieluummin niiden valoisalta puolelta, eikä niinkään paneudu siihen mikä kaikki on huonosti. Ei se silti silmiään asioiden negatiivisiltakaan puolilta sulje, tai väkisin yritä etsiä kaikesta jotakin positiivista. Muutenkaan tämä positiivisuus ei ole mitenkään teennäistä tai väkinäistä, vaan Selja on luonnostaan sellainen. Tämä tekee naaraasta myös päättäväisen luonteen, eikä se helposti luovuta tai anna periksi jotain päättäessään. Siksi Selja johonkin ryhtyessään paneutuu tekemäänsä aina täysillä. Toisaalta tämä saattaa vaikuttaa niin, että isompitöisiin projekteihin Selja on vähän vastahakoinen lähtemään mukaan, se kun tietää niiden vievän paljon omia voimiaan. Perfektionismiinkin naaras on vähän taipuvainen, ja toisinaan odottaa itseltään enemmän kuin mihin lopulta pystyykään.

Naaras on hyvin puhelias, se saattaa jutella miten turhanpäiväisistä asioista tahansa aivan ilman ongelmia, ja lähes kenen kanssa tahansa. Hiljaa istuskeleminen on Seljasta vähän vaivaannuttavaa jos kerran on joku jonka seurassa olla. Tosin naaras kyllä ymmärtää etteivät kaikki sen puheliaisuudesta pidä, joten jos sen käskee olla hiljaa ei se yleensä pahoita siitä mieltään, ainakaan jos asiaa ei sanota kovin pahassa hengessä. Omista asioistaan Selja tosin ei kerro kovin paljoa, vaikka paljon puhuukin... Enemmän hän jauhaa kaikkea turhanpäiväistä tai sitten utelee muiden asioista.

Helposti Seljasta saa vähän liiankin luottavaisen ja sinisilmäisen kuvan... Vaikka sellainen naaras ei luonteeltaan olekaan. Oikeasti hän on hyvinkin epäluuloinen, eikä hänen luottamustaan ole helppoa voittaa. Kun joku siinä onnistuu saa Seljasta esille aivan uuden, avoimemman puolen, jollaista ei avoimelta vaikuttavan ulkokuoren alta uskoisi voivan löytyäkään. Tosin naaraan luottamus on helppo menettää... Ja kun sen luottamuksen on kerran menettänyt, on sen takaisin rakentaminen vielä vaikeampaa kuin luottamuksen alkuperäinen voittaminen... Itse Selja on ehdottoman luotettava, sillä se tietää miten ikävää luottamuksen pettäminen on.

Kauaa Selja ei viihdy mitään tekemättä paikallaan, vaan muuttuu vähän levottomaksi... Se onkin vilkas luonne, joka tykkää puuhailla edes kaikenlaista pientä paikallaan istumisen sijaan. Tyslistyessään Selja pyrkii yleensä joko lyöttäytymään jonkun seuraan tai kehittelemään jotain omia seikkailuitaan. Yleensä tekemisen keksiminen ei naaraalle ole vaikeaa, sillä se on hyvin utelias... Vaikka naaras onkin kaniinien tapaan hiukan varautunut ja ehkä hiukan pelokaskin luonne, on sen uteliaisuus kuitenkin niin voimakas, että se aika helposti voittaa pelonkin, ainakin jos Selja saa hetken rauhassa kerätä rohkeutta. Ympäristöään kani kuitenkin pitää tarkkaan silmällä, vaikka vaikuttaisikin siltä ettie kiinnitä mihinkään mitään huomiota. Harvat asiat jäävätkin Seljalta huomaamatta, osittain myös sen takia, että se on hyvin päättelykykyinen ja näkee melko helposti vähänkin huolimattomien salailuyritysten läpi. Selvittämättömät asiat ja salaisuudet jäävät helposti vaivaamaan Seljaa, ja sillä onkin tällaisissa tilanteissa paha tapa työntää kuononsa muiden asioihin vähän liian syvälle... Tästä uteliaisuudesta ja asioiden kaivelemisesta huolimatta Selja ei kuitenkaan tahtoisi joutua puuttumaan muiden asioihin käytännön tasolla... Se tykkää vain olla niistä perillä noin yleisesti.

Kyllä Selja ihan suhteellisen avulias kaniinin on... Mutta ei se silti todellakaan ole ensimmäisenä tarjoamassa apuaan jokaiselle joka vähänkin sitä vaikuttaa tarvitsevan. Tietenkin Selja auttaa, jos joku oikeasti apua tarvitsee, mutta pienissä tai naaraan mielestä turhissa asioissa se ei ole ollenkaan niin itsestäänselvää. Sellaisista tilanteista Selja ei pidä, joissa se itse ei pärjää omillaan tai tarvitsee apua, vaan kokee sellaisen vähän kiusallisena ja nolona. Kiitollisuudenvelassakaan Selja ei tykkää olla, vaan jonkun auttaessa sitä maksaa se velan pois ensimmäisen tilaisuuden tullen.

Hätiköidyistä johtopäätöksistä Selja ei oikein perusta... Mieluummin se tarkkaileekin asioita ensin hetkisen, ja kertoo kantansa vasta sitten. Värin tai välttämättä yhdyskuntaankaan perustella syrjimisestä tai arvostelemisesta naaras ei myöskään pidä... Ennemmin Selja suhtautuu eri yhdyskunnasta tuleviin kaneihinkin positiivisesti siihen asti, että nuo tekevät jotain mikä todistaa toisin.

Rauhaa Selja rakastaa, eikä pidä riitelystä, tappelusta tai edes oikeastaan korotetuista äänistä. Tappeluita naaras pyrkii välttämään, ja jos vain mahdollista hoitaa se asiat puhumalla mieluummin. Muiden riidat Selja kuitenkin kiertää kaukaa, eikä halua alkaa niitä sovittelemaan elleivät ne sitä itseään koske. Jos Selja itse on riidoissa jonkun kanssa yrittää se saada asiat sovittua, koska vihanpito vaivaa sen mieltä. Kunnolla ärsytettynä tämä rauhaa rakastava kaniinikin osaa kyllä suuttua ja pitää puolensa, mutta helposti se ei niin tee. Aika pitkäpinnaiseksi Seljaa ehkä voisikin sanoa. Pitkävihainen luonne naaras ei kuitenkaan ole, kunhan siltä pyydetään anteeksi jos se on kokenut vääryyttä. Ilman anteeksipyyntöä Selja yleensä ei lepy, menipä aikaa sitten miten paljon tahansa.


Menneisyys:
Seljan äiti, Ketunleipä, oli poikastensa syntyessä verrattain nuori kaniini, ja ehkä vähän... hölmö. Ehkä se ei ole aivan oikea sana naarasta kuvaamaan, mutta hiukan sinisilmäinen ja haihattelija tämä kuitenkin oli. Siitä kertoi jo sekin, että naaras oli onnistunut tykästymään Yönsilmän yhdyskunnassa elävään koiraaseen, vaikka itse olikin aivan tavallinen Aamukasteen rivikaniini. Koiras kaiken lisäksi oli alusta asti tehnyt varsin selväksi ettei sillä ja Ketunleivällä tulisi olemaan minkäänlaista tulevaisuutta yhdessä. Unelmissaan elävä Ketunleipä sulki kuitenkin korvansa kaikilta tällaisilta puheilta, ja miksipä koiras olisi kieltäytynyt kun naaras kerran sillä tavalla keimaili ja tyrkytti itseään...

Eikä aikaakaan, kun Ketunleipä synnytti kaksi poikasta, uroksen joka nimettiin Ohdakkeeksi, ja naaraan joka sai nimekseen Mustaselja. Poikasten syntymän jälkeen Ketunleipä myös tajusi, ettei yönsilmäläinen uros todella halunnt yhteistä elämää sen kanssa, tai mitään muutakaan. Koiras teki hyvin selväksi, että olisi parempi jos se ei ylipäätään kuulisi koko Ketunleivästä enää ikinä mitään. Ilmeisesti koiras oli melko hyvässä asemassa, ja pelkäsi maineensa ja tulevaisuutensa puolesta. Niinpä Ketunleipä kasvatti poikasensa yksin ja hieman masentuneena unelmiensa koiraan menetettyään. Poikasilleen naaras ei koskaan kertont, että näiden isä oli yönsilmäläinen, ja ylipäätään se vastasi kaikille hyvin ympäripyöreästi kyselyihin poikasten isästä. Jos joku asiasta tietää, niin korkeintaan jotkut Ketunleivän parhaista ystävistä. Tuskin itse koiraskaan paljon sen enempää poikasistaan tiesi... Yleisesti uskottiin, että poikasten isä oli joku Ketunleivän tapaama hlessikoiras... Eikä Ketunleipä sitten koskaan saanut tilaisuutta poikasilleen kertoakaan, sillä naaras kuoli ketun hampaisiin Seljan ja Ohdakkeen ollessa suunnilleen puolen vuoden ikäisiä.

Jokin Aamukasteessa tuntui ottavan aina Ohdaketta päähän, vaikkei Selja ymmärtänytkään mistä oli kyse tai mikä veljeä harmitti. Sisarusten ollessa kahdeksan kuukauden ikäisiä Ohdake sitten kertoi sisarelleen suunnitelmistaan lähteä yhdyskunnasta, liittyä Yönsilmään, jossa jokin veti sitä puoleensa. Uros yritti maanitella siskonsakin mukaansa, mutta Selja ei sellaiseen ryhtynyt, vaan kauhistui Ohdakkeen puheitakin yhdyskuntansa pettämisestä. Selja uskoikin saaneensa Ohdakkeen luopumaan moisista suunnitelmista, koska keskustelu loppu sulassa sovussa eikä asiasta enää sen jälkeen puhuttu.

Mutta eräänä yönä Ohdake sitten oli kadonnut, sanaakaan sanomatta. Selja ei varmuudella tiedä vielä tänäkään päivänä, lähtikö Ohdake Yönsilmään tai hyväksyttiinkö se sinne, vai mitä veljelle tapahtui... Ja naaras on tyytynyt siihen, ettei välttämättä saa koskaan tietääkään, ja on aika lailla unohtanut veljensä. Itse Selja elää tyytyväisenä Aamukasteessa eikä koe mitään tarvetta lähteä mihinkään, se on onnellinen siellä missä on ja yhdyskunnalleen täysin uskollinen.


Fyysinen voima:
Selja ei ole fyysisesti hirmuisen vahva, eikä se ole kovin kokenut tappelija. Tekniikat ovatkin melko hakusessa, eikä Seljalla ole tappelun tuoksinassa aina ihan selkeää kuvaa itselläänkään siitä, mitä se on tekemässä. Muut saattavatkin hämmentyä naaraan tekemisistä, mutta tuskin toisinaan enempää kuin tämä itsekään. Itsensä kokoisia vastustajia vastaan Selja pärjää kaikesta huolimatta kohtuullisen hyvin, eikä se ihan helposti jää ainakaan kauhean pahasti alakynteen. Jos vastustaja sen sijaan on paljonkin suurempi, on naaras melkoisesti hätää kärsimässä, ja yrittää vain parhaansa mukaan suojata itseään suuremmilta vammoilta. Tappeluun lähtiessä ei Selja siis ole ensimmäinen jota kannattaa pyytää mukaansa... Toisaalta naaras on kyllä sitkeä ja johonkin ryhtyessään päättäväinen luonne, joten jos Selja kokisi sen tarpeelliseksi voisi siitä lihasvoimaa kasvattamalla ja tekniikoita treenaamalla saada ehkä ihan hyvä taistelijan.

Onnekseen Selja on kuitenkin nopea juoksija, eikä sitä ihan helposti juoksukisoissa voiteta. Tappelutilanteissa naaras yleensä valitseekin ennemmin paikalta pois pinkaisemisen, eikä sitä ole vastustaja sen elämän aikana kovin montaa kertaa kiinni saanut. Pienen kokonsa ansiosta Selja on myös hyvä pujottelemaan erilaisissa maastoissa ja monenlaisten esteiden välistä ja alitse. Takajaloissa riittää myös potkua, ja kani on kohtuullisen hyvä estehyppijäkin. Vaikka tietenkään se pienen kokonsa vuoksi ei aivan kaikkien esteiden yli pääse jotka eivät suuremmille kaniineille tuota vaikeuksia. Naaraasta ei ehkä helposti uskoisi päälle päin, mutta se on aika kestävä pitkänmatkanjuoksijakin, etenkin jos sillä on hyvä syy juosta - kuten vaikka nyt sitten kiukkuinen kaniini tai nälkäinen kettu kannoillaan. Turhan päiten Selja ei oikein viitsikään kauheasti spurttailla.

Veteen Selja ei mielellään tai vapaaehtoisesti hyppää, eikä se muutenkaan pidä itsensä kastelemisesta... Mutta veteen joutuessaan naaras on hyvä uimari. Vastavirtaan se ei kovinkaan jaksa ponnistella ja pidemmän päälle uiminen vie siltä helposti voimat, mutta lyhyillä matkoilla naaras on aika nopea ja ketterä uimari.


Vaikutelma:
Fyysisen ensivaikutelma Seljasta on ehkä hieman ponneton mutta kuitenkin alati valpas. Naaraasta näkee kyllä päällekin päin, ettei se ole mitenkään erityisen kova vastus tai suuri uhka tappeluissa. Toisaalta sen olemuksessa on kyllä jotain sellaistakin, mikä kielii tietystä sitkeydestä ja parhaansa yrittämisestä, joten ei sen olemus suoranaista luovuttamista huuda, kokemattomuutta ehkä ennemminkin. Ei naaras päälle päin näytä erityisen hyvältä juoksijaltakaan tosin, tai muutenkaan fyysisesti järin vaikuttavalta.

Muuten Seljasta saa helposti sellaisen kuvan, että se on turhankin luottavainen ja naiivi, ehkä suorastaan sinisilmäinen... Kuin sitä olisi helppo vetää nenästä ja huijata, tai kuin se uskoisi kaiken mitä sille sanotaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan oikeasti Selja epäilee paljonkin... Se ei vain välttämättä tuo epäilyksiään esille ellei sillä ole mitään todisteita, vaan mieluummin naaras seurailee tilannetta ensin ja syyttää vasta sitten. Joissain tilanteissa Selja saattaa myös vaikuttaa vähän tyhmänrohkealta. Puhelias kun on vaikuttaa Selja siltä, ettei sitä saa hiljenemään millään, tai että se saattaa vaikka möläytellä muiden salaisuuksia vahingossa ohi suunsa. Puheliaana Selja myös siellä täällä sirottelee keskustelun lomaan pieniä sirusia itsestään, persoonastaan ja asioistaan, joten tarpeeksi naaraan juttuja kuunneltuaan saattaa saada sen kuvan, kuin tuntisi sen korvannipukasta hännänpäähän vaikka tietäisikin vain murto-osan kokonaisuudesta.


Pelit

[You must be registered and logged in to see this link.]