Harmaaleppä

Pelaaja: Draago
Sähköposti: johnny_lee69[at]hotmail.com


[You must be registered and logged in to see this image.]

Nimi: Harmaaleppä
Kutsutaan: yleensä koko nimellä, läheisemmille Harmaa tai Harmo
Ikä: 2 ja vähän päälle
Sukupuoli: Koiras
Yhdyskunta: Yönsilmä
Asema: rivikaniini (kuitenkin ylikaniinin poika, joten nauttii hieman enemmästä kunnioituksesta kuin rivikaniinit yleensä)

Ulkonäkö:
Isänsä tavoin Harmo on normaalia kookkaampi kaniini, mutta ei kuitenkaan mikään jättiläinen. Se ei ole rakenteeltaan myöskään kovin raskas, vaan raajoiltaan pitkä ja muutenkin melko hoikka kaniini. Ei koiras kuitenkaan siro tai "neitimäinen" ole, lihaksia löytyy ja ne kyllä näkyvätkin.
Turkin pääväri on sama kuin Nokkosella, musta. Kuvioita löytyy kahdella eri harmaan sävyllä ja tummanharmaanruskealla. Rinta ja hännänalus ovat koiraalla vaaleaa harmaata. Aivan kurkun alunen on rusehtavan sävyinen. Tummempaa harmaata koiraalta löytyy päästä sekä kaikista jaloista. Harmaalepän silmät ovat kellertävät ja niitä reunustaa nenästä poskille menevä musta naamiokuvio. Turkki on laadultaan normaalia, hieman karheaa eikä kovin helposti takkuuntuvaa.

Fyysinen voima:
Harmaalepän vahvin puoli on sen kestävyys. Koiras jaksaa kulkea pitkiäkin matkoja ja taistelussa sen vahvuus on väsyttää vastustaja. Myös harmaaturkin uintitaidot ovat hyvät. Nopeissa juoksupyrähdyksissä se on selvästi keskiluokkaa, mutta pääsee kuitenkin hombaa pakoon. Pelkkää voimaakin Harmolta löytyy ja isohko koko tuo tähän oman lisänsä. Ketteryydessä se kuitenkin häviää pienemmälle lajitoverilleen.

Luonne:
Harmaaleppä on aina valppaana ja hieman varuillaan elilien tai aivan minkä tahansa varalta. Vähintään koiraan korvat liikkuvat koko ajan erisuuntiin havaitakseen pienimmänkin risauksen. Myös keltaiset silmät liikkuvat usein nopeaa tahtia ympäristöä tutkien. Sen verran terävä on kuitenkin katse Harmon silmissä, ettei sitä pidä araksi tai hermo heikoksi eläimeksi luulla.

Luonteeltaan Harmo on hyvin vakava kaniini. Se ei juuri välitä seikkailusta tai kujeilusta. Vitsailua tummaturkki kyllä ymmärtää, mutta ei itse lähde siihen mukaan. Muutenkaan humoristisia lausahduksia ei koiraan suusta usein kuule. Ehkä joskus sarkasmia tai mustaa huumoria. Harmaaleppä ei myöskään ole kovin puhelias. Jos asia ei vastaamista vaadi, Harmo usein vain murahtaa tai nyökkää. Kyllä se osaa silti suunsa avata, kun sillä on asiaa ja tämä asia on poikkeuksetta hyvin järkevää. Tummaturkki on muutenkin varsin terävä kaniini ja se mielellään suunnittelee asiat huolella ennen toteutusta. Tarinoita Harmo ei useinkaan jaksa kuunnella eikä niitä itse kerro. Muille keltasilmä antaa täyden vapauden kuunnella tarinoita niin paljon kuin haluavat ja itsekin se hieman ihailee El-Ahrairahin taitoa ja oveluutta päihittää vihollisensa.

Velvollisuuksistaan koiras huolehtii myös tunnollisesti. Stressiä tummaturkki ei velvollisuuksistaan ota, hommat hoidetaan tärkeysjärjestyksessä, mutta siitä ainakin voi olla varma, että koiras hoitaa ne ajallaan. Harvoin Harmo myöskään pyytää apua yhtään mihinkään. Jos tehtävä annetaan sille itselleen, se hoitaa sen itse. Toisaalta keltasilmä on myös hyvä organisoimaan ja jakamaan tehtäviä.

Harmon käytös on usein hyvin asiallista ja kohteliasta. Keltasilmä on kaikkia kohtaan samalla tavalla viileän kohtelias. Ylempiään koiras yleensä kunnioittaa, muttei taivu nöyristelemään näille. Ei tummaturkki kuitenkaan mikään kapinallinen ole tai ala niskuroimaan.
Suuttumaan tummaturkkia ei kovin helposti saa. Harmon itsensä loukkaamisella harvoin on tulosta, vastaukseksi koiras yleensä heittää yhden pilkallisen kommentin ja jättää sitten toisen täysin huomiotta. Aivan äärimmäinen tummaturkin ystävien tai varsinkin sen veljen loukkaaminen saattaa kuitenkin saada Harmaalepän suuttumaan kunnolla. Silloin se rähähtää ja käy päälle. Hakkaamaan koiras ei kuitenkaan jää, muutama isku riittää. Myös käskyistä laistaminen ja yleinen sääntöjä vastaan pullikointi ärsyttää keltasilmää, varsinkin jos se on johdossa. Muutama valittu sana ja ehkä vielä huolella tähdätty isku riittää yleensä opettamaan kaniinit toimimaan kuten on käsketty.

Lähes kaikkiin, jotka eivät ole koiraan ystäviä tai jo hyviä tuttuja Harmo suhtautuu hieman varauksellisesti. Täysin vieraiden kanssa koiras saattaa olla hyvinkin varovainen. Se pyrkii kuitenkin olemaan peruskohtelias ja olemaan muodostamatta ennakkoluuloja. Harmon myöhempi suhtautuminen riippuu täysin siitä, minkälaisen kuvan toinen itsestään tutustuessa antaa. Jos aukoo päätään, voi saada turpaan, jos käyttäytyy nätisti voi saada hyvää seuraa.
Tummaturkki kelpuuttaa ystävikseen niin naaraat kuin koiraatkin, mutta saattaa suhtautua naaraisiin ensin hieman varauksella tai vähätellen. Mikään naistenmies koiras ei ainakaan ole. Kumppanin tai poikasten hankkiminen ei ole sille kovinkaan tärkeä asia. Poikasia Harmo sietää, muttei ole erityisen ihastunut niihin, varsinkaan aivan pieniin. Nuoria kaneja keltasilmä opastaa kuitenkin melko mielelläänkin. Aina sitä ei kovin paljoa kuunnella, onhan koiras itsekin vielä melko nuori, eikä tuon ikäisellä kanilla yleensä paljon kokemusta jaettavaksi ole.
Vaikka oman perheen perustaminen ei Harmaalepälle tärkeää olekaan, jo olemassa olevan perheen jäsenet ovat sille läheisiä. Erityisesti veli Tervaleppä on koiraalle tärkeä. Melko epäsosiaalinen koiras ei viihdy suuressa väkijoukossa eikä helposti muodosta uusia ystävyyssuhteita. Muutama parempi ystävä ja veli riittävät sille aivan hyvin. Harmaaleppä on kuitenkin melko varautunut kaniini ja täydellinen luottaminen jopa hyviin ystäviin voi olla koiraalle vaikeaa. Harvoin se avautuu edes ystävilleen ja näyttää tunteitaan tai kertoo ongelmistaan. Kunnon ystävyyssuhde vaatii siis myös vastapuolelta melkoisesti kärsivällisyyttä. Keltasilmä on kuitenkin lojaali ystävilleen ja valmis tekemään paljonkin näiden eteen.

Omia mielipiteitään Harmo ei pelkää julki lausua. Muille se ei niitä kuitenkaan tyrkytä, eikä ala haastaa riitaa mielipide-erojen takia.

Väkivaltaa tai sen käyttöä tummaturkki ei erityisemmin paheksu. Joskus on helpompi ajaa asia voimalla läpi. Tappamisesta tai aivan täysin turhasta toisten vahingoittamista Harmo ei kuitenkaan pidä. Myöskään poikasten, vanhojen tai muuten heikkojen kaniinien nuijimisesta ei koiras erityisemmin pidä. Se itse on valmis lähtemään tappeluun, toisen aloitteesta tai tilanteen muuten niin vaatiessa. Ja mikseipä jollekin niskoittelevalle pyrkyrille voisi hieman takoa tapoja kalloon.

Menneisyys:
Pian vanhasta yhdyskunnasta lähdettyään musta koiras kaniini Nokkonen pariutui rusehtavan hlessi naaras Puolukan kanssa. Nokkosella ei kuitenkaan ollut erityisempää halua huolehtia marlista tai mahdollisista poikasista, vaan se jätti Puolukan selviämään omin avuin. Niinpä koiras ei ikinä saanut tietää siittäneensä kolme poikasta. Varsin voimakas naaras selvisi kuitenkin helposti kolmesta poikasesta ja Harmaaleppä sekä sen kaksi sisarusta saivat hyvän lapsuuden.
Pian poikaset alkoivat olla jo siinä iässä, että Puolukka olisi voinut vieroittaa ne. Yksinäisellä naaraalla ei kuitenkaan ollut mitään seuraa vastaan, joten se antoi poikasten jäädä. Hetken aikaa vaellettuaan pesue saapui erään Metsätien yhdyskunnan laitamille. Harmaalepän emo Puolukka sekä sisko Lehmus olivat saaneet tarpeekseen hlessi elämästä ja päättivät jäädä yhdyskuntaan. Harmo aikoi aluksi itsekin jäädä ja yritti taivutella myös veljensä jäämään. Tämä kuitenkin halusi vielä jatkaa matkaa ja taivuttelun jälkeen Harmaaleppä jätti hyvästit äidilleen sekä siskolleen lähtien vielä jatkamaan matkaa Tervalepän kanssa.

Edettyään jokusen matkaa kaksikko alkoi kuulla tarinoita kahdesta keskenään riidoissa olevasta yhdyskunnasta. Aamukasteesta, jonka kaniinit olivat vaaleaturkkisia, ja Yönsilmästä, jonka kaniinit olivat turkiltaan tummia. Koska sekä Harmaa- että Tervalepän turkit olivat melko tummia, päättivät veljekset suunnata kohti Yönsilmää. Päästessään lähemmäs noiden yhdyskuntien alueita, koiraat alkoivat kuulla myös niiden johtajista. Tällä hetkellä Yönsilmän ylikaniinina oli mustathlay nimeltä Nokkonen. Puolukka oli kertonut poikasilleen näiden isän nimen ja vaikka se ei kovin todennäköistä ollut, eivät veljekset voineet olla epäilemättä, olisiko Yönsilmän ylikaniin niiden isä. Muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin marssia Yönsilmään selvittämään asia.

Vaikutelma:
Harmaaleppää on vaikea päästä yllättämään, tummaturkki vahtii ympäristöään aina silmä kovana. Harvemmat viitsivät mennä puhuttelemaan suurikokoista kaniinia eikä koiras siihen yleensä aloitetta tee. Monet saattavat tuntea olonsa hieman vaivautuneeksi Harmon lähellä, kun terävät keltaiset silmät tutkivat koko ajan aivan kaikkea ja kaikkia. Jos uskaltaa kuitenkin jäädä puhumaan hetkeksi ja on tyyppiä, josta koiras sattuu pitämään, voi saada hyvää, joskin hieman hiljaista seuraa.

Perhe:
Isä: Nokkonen (Draago), elossa
Emo: Puolukka (ei peliin), oletettavasti elossa
Sisar: Lehmus (ei peliin), oletettavasti elossa
Veli: Tervaleppä (Alfawolf), elossa