Nummien asukit
Would you like to react to this message? Create an account in a few clicks or log in to continue.

Nummien asukit


 
PääsivuPääsivu  Latest imagesLatest images  HakuHaku  RekisteröidyRekisteröidy  Kirjaudu sisään  

 

 Saarni

Siirry alas 
KirjoittajaViesti
Alfawolf
Rivikaniini
Alfawolf


Viestien lukumäärä : 96
Join date : 09.08.2011
Paikkakunta : Vantaa

Saarni Empty
ViestiAihe: Saarni   Saarni EmptyTi 9 Elo - 13:35

[You must be registered and logged in to see this image.]

Jo nyt jouvuin mie poloinen
jouvuin puulle pyörivälle
varvulle vapisevalle
jouvuin mie
poloinen lehelle liekkuvalle


Nimi: Saarni
Hahmon nimi lapiiniksi: Shairn
Ikä: 4, 2 vuotta
Sukupuoli: Naaras
Laji: Villikaniini
Yhdyskunta: Aamukaste
Asema: Rivikaniini


Tuota tiiä mie en itsekkään
minkä tien otan etehen
juonen juostakseni
valihen
tiiä minkä tien otan etehen


Ulkonäkö:
Saarni on reilun keskikokoinen villikaniini, ei iso, mutta ei myöskään pieni. Naarasmaista siroutta Saarni omaa oikeastaan vain päänsä ja kaulansa alueella, loppu sen kehosta on jäntevää pyöreyttä, lihaksikasta rotevuutta. Tämäkin kertoo tämän naaraan osaavan puolustaa itseään ja toisia kuten parhaimmatkin koiraat yhdyskunnan owslassa.
Varsinkin Saarnen takapää on pyöreä ja naaraan istuessa se voi näyttää jopa pulskalta. Onhan Saarnelle kehittynyt emona toimiessaan äitimäistä pyöreyttä, mutta lihava naaras ei millään muotoa ole. Kunhan on vain terve, hyvinvoiva kaniini. Kehoa kannattelevat jäntevät, lihaksikkaat ja vahvat jalat, joista varsinkin takajalat ovat kaniinille tyypillisen lihaksikkaat ja voimakkaat.
Saarnin pää on sopusuhtainen ja kaunispiirteinen, joskaan naaras ei itse tätä piirrettään mainosta. Naaraan päästä kohoaa kahden kapeahkon, suipon korvan pari, joiden melko terävät kärjet ovat värjäytyneet mustalla. Oikeaa korvaa halkoo ulkosivultaan korvan keskellä kaksi lovea, joista alempi on hiukan ylempää pidempi ja leveämpi.
Naaraan oikeassa olkavarressa on kaksi pienehköä arpea, jotka ovat kuitenkin syviä vaikka pieniä kooltaan ovatkin.
Saarnen kehoa peittää pehmeä, sileä karva, joka ei jostain kumman syystä juurikaan kiillä, olematta kuitenkaan huonokuntoista tai merkkinä kantajansa huonosta kunnosta. Turkki vain on sattunut kehittymään mattamaisen sameaksi vaikka onkin hyväkuntoista ja aivan tavallisen turkin mitoissa jos katsotaan säänkestävyyteen tai lämmittävyyteen. Turkki ei ole kovinkaan pitkää, vaan kulkee kehonmyötäisenä vain joissain kohtaa pörröttyen hiukan tuuheammaksi.
Väriltään turkki on mukavan ruskeanharmaata, juuri sopivaa villikaniinille. Pääväriä kuvioi kellertävän vaalea kuviointi, joka alkaa naaraskaniinin kuonosta, jatkuen siitä tuon leuan alle, josta levittäytyy ohuena nauhana naaraan poskipieliä ylös, pysähtyen korvain juureen. Kaulassa sama vaalea jatkaa kulkuaan yli kaniinin rintakehän, poikki vatsan, kohoten kaniinin kyljille turkin mukaan elävänä sahalaitakuviona, jatkaen matkaansa häntään, josta vaalea karva on valloittanut koko hännän alaosan. Saarnin etukäpälät ovat samalla vaalealla koristellut, kuten myös takajalkojen käpälät, vaalean värin vielä kohotessa takajalkojen kintereisiin. Erikoisimman kuvion vaalea väri tekee kuitenkin Saarnen kasvoihin, joissa se ympäröi ensin naaraan suuret, pähkinänruskeat silmät, luoden sitten silmäkuvion alle neljä pientä alaspäin osoittavaa kolmiota, jotka hieman kokoaan pienentävät kuonoa kohti kulkiessaan.

Ennen osasi minun emoseni
ennen osasi tehä omenan
taisi emoni taimen istutella
ei osant tuota kasvatella


Fyysinen voima:
Saarnen vahvuuksia ovat sen naaraskaniiniksi yllättävän suuri ruumiillinen voima ja nopeat, tarkat refleksit. Ei Saarni silti ole mikään ylivoimainen vastus, mutta tokihan roteva keho jotakin etuja voiman suhteen tuo. Saarni pystyy pitkiin, matkavoittaviin loikkiin, mutta juoksijatyyppiä naaras ei ole. Tokihan se osaa juosta ja kaniinimaiseen vauhtiin se luonnollisesti pystyy, mutta Saarni ei ole kaniini nopeimmasta päästä ja se väsyykin juostessaan nopeasti.
Saarni on melko kestävä, mutta kulutettuaan voimansa loppuun naaras tarvitsee runsaasti aikaa palautuakseen eikä se tänä aikana ole kovinkaan valmis mihinkään raskaaseen fyysiseen toimintaan.

Mie kasvoin isotta ilman
kasvoin varsin vanhemmatta
korvessa miun kotini
majani
marjavarsilla on miun majani


Vaikutelma:
Saarnea katsoessaan voi hetken luulla katsovansa yhdyskuntansa owslaan kuuluvaa koiraskaniinia, ennen kuin valkenee totuus tavallisesta rivikaniininaaraasta. Saarni antaa vaikutelman rauhallisesta voimakkuudesta, luotettavan ja yhdyskunnalleen uskollisen kaniinin piirteineen. Saarnea kohtaan ei silti tunneta omituista, pakonomaista kunnioituksentarvetta, vaan se tuntuu itse sopeutuvan seuraansa ja olevan osa sitä, kulki kaniininaaras sitten laita-asujien, rivikaniinien tai ylempien kaniiniyksilöiden keskuudessa. Naaras tunnetaan joidenkin yhdyskuntalaisten keskuudessa entisenä owslalaisena ja vaikka Saarni on nykyään vain rivikaniini, se saattaa saada kunnioitusta tälläisilta kaniineilta hieman toisia enemmän.

Taiten taivas kirjaeltu
oikein tehty otavainen
miten lie elämä miulla
miten lie
elämä miulla mustakulmalla


Luonne:

Saarni on rauhallinen ja rento kaniininaaras, joka ottaa asiat sellaisina kuin ne tulevat eteen ja pyrkii käsittelemään uhkaavat ja pelottavatkin asiat tyyneydellä ja harkinnalla. Siltikään Saarni ei ole mikään ylirauhallinen, tasainen tylsimys, vaan naaras on hyvinkin huumorintajuinen ja oikeaan seuraan sattuessaan oikein puhelias. Saarni osaa silti olla hiljaakin, jos tarvetta on, joskaan naaraalla ei välttämättä aina ole halua pysyä vaiti ja naaras voikin koettaa saada hiljaisenkin joukon puheliaaksi puhelemalla itse.
Saarnella on voimakas luonne ja itsepäinenkin kaniininaaras on, joten Saarni kyllä kertoo, mitä mieltä asioista on.
Nämä piirteet eivät kuitenkaan tee Saarnesta minkään sortin rähinöitsijää. Naaras ei vain anna mielipiteensä jäädä kuulematta, mikäli sillä on halua se esittää. Entisenä owslan jäsenenä voi Saarnen joskus olla hiukan vaikeaa aluksi niellä, varsinkin itseään nuorempien, owslan jäsenten sanoja. Hyvin harvoin Saarni silti vastaan pullikoi tai alkaa vastapuolen arvovaltaa kiistää.
Vaikka Saarni on voimakas luonne, se ei menetä hermojaan kovin helposti. Oikeastaan naaraan rauhallinen tapa ottaa vastaan pilkkaa ja ärsyttämistä voi usein lietsoa vastapuolen ärtymystä, mutta Saarni itse pysyy rauhallisena. Tokihan naaras voi muutaman kirpeän sanan ärtymyksensä merkiksi heittää, mutta siihen sen kiivaus useimmiten jää.
Emona Saarni on rauhallinen, kärsivällinen ja lempeä, osaten kuitenkin olla myös tiukka, rajat asettava emo. Saarnen pesä naaraan omistaessa poikueen onkin alue, jonne ei suositella kenenkään ei-toivotun naamaansa tunkevan, Saarni puolustaa hurjalla vimmalla poikasiaan.
Vaikka Saarni on naaraskaniini, se ei oikein osaa olla naarasmainen ja Saarnea onkin erehdytty usein pitämään koiraana jo sen käytöksen vuoksi. Naarasporukassa Saarni edustaa usein koiraiden mielipidettä ja toimii porukan poikana. Ystävät kiusoittelevatkin Saarnea, että Frith ei ole osannut Saarnen kohdalla päättää, tehdäkkö kelpo kaniinista koiraan vai naaraan ja antanut molempien ominaisuuksia pellavaturkille.

Ennen osasi minun emoseni
ennen osasi tehä omenan
taisi emoni taimen istutella
ei osant tuota kasvatella


Menneisyys:
Saarni syntyi hlessinä eläneelle emolleen ja isälleen, joskin poikueen isän juoksu katkesi vain muutamia päiviä jälkeläistensä syntymän jälkeen.
Poikueen emo, Hankikanto, oli kuitenkin viisas ja ovela naaras, joka oppi pärjäämään kuusipäisen poikueensa kanssa yksinäänkin. Poikueessa oli kaksi koirasta ja loput olivat naaraita, joskin Hankikanto oppi huomaamaan, että Saarni vastasi koirasta mitä tuli voimaan ja rohkeuteen, jotka sen siroilta sisarilta puuttuivat.
Parin kuukauden ikään yletyttään poikue oli pienentynyt elilien hyökkäyksistä neljään, mutta kulki yhä Hankikannon johdolla pienenä hlessijoukkiona.

Saarni toimi nyt ainoaksi jääneen veljensä Koivun rinnalla kahden hennon sisaruksensa ”veljenä” ja emonsa tukena ja voimavarana. Vaikka Saarni rakasti sisariaan, se tiesi, etteivät ne soveltuisi koskaan täydellisesti hlessielämään. Saarni onnistuikin taivuttamaan äitinsä aloittamaan jonkin yhdyskunnan etsinnän, johon kaksi pienehköä naaraskaniinia voisi jättää turvaan.
Hankikanto suostui ja kaniviisikko alkoi kulkea ympäriinsä tiedustellen vastaantulevilta toisilta hlesseiltä, missäpäin oli lähin yhdyskunta.
Lopulta sopivan kuuloinen yhdyskunta löytyi ja kaniviisikko löysikin sinne. Se oli pieni, vielä kasvamassa oleva yhdyskunta, joka otti mielellään Saarnin sisaret joukkoonsa.

Muutaman päivän yhdyskunnassa levättyään Hankikanto johdatti Saarnin ja sen veljen Koivun jälleen tuntemattomille teille.
Muutamia päiviä kuljettuaan kaniinikolmikko oli jo melkoisen kaukana kohtaamastaan pienestä yhdyskunnasta, kun homba eräänä iltana yllätti vahdissa olleen Koivun.
Saarni pakeni emonsa kanssa, mutta seuraavina päivinä Saarni sai huomata, että sen emo ei ollut kunnossa, sen henkinen tasapaino tuntui järkkyneen ja eräänä yönä Hankikanto ei ymmärtänyt Saarnin varoitusta ja kärpän onnistui yllättää kaniini. Saarni oli aivan yksin ja vaikka se ei ollut enää mikään poikanen, se oli silti vain nuori kaniini vailla vanhemman kaniinin opastusta ja neuvoja, vastassaan koko maailma nälkäisine saalistajineen.

Saarni selvisi silti kohtalaisen hyvin ja muutaman viikon naaras jatkoi vielä kulkuaan, tietämättä silti oikein itsekkään, mitä etsi.
Muutama Aamukasteen owslan jäsenen löysi Saanen läheltä yhdyskuntaansa, aivan rättiväsyneenä, piiloutuneena pieneen, hataraan pensaaseen levolle. Naaras suostuteltiin tulemaan yhdyskuntaan lepäämään ja Saarni suostui. Aamukasteeseen naaras sitten jäikin.

Hieman yli vuoden vanhana Saarni löysi tiensä Aamukasteen owslaan ja saavutti nopeasti vanhojen konkarien arvostuksen ja kuului hetkessä owslan parhaimmistoon, joskaan edes yrittämättä ylentyä riviowslalaisen asemastaan. Owslan palveluksessa naaras sai vähät arpensa ja korvansa lovet.

Saarni löysi itselleen kumppanin ja sai tuon kanssa poikueen, joka ehti varttua vielä Aamukasteen vanhalla alueella vieroitusikäiseksi. Saarnen oli tarkoitus palata poikasensa vieroitettuaan owslan palvelukseen, mutta silloin Aamukasteen yhdyskuntaa kohtasi tuho, kun yhdyskunnan alueet jyrättiin ihmisten toimesta.

Saarni selviytyi yhdyskunnan jyräämisestä muutaman poikasensa kanssa, mutta kun owslan selviytyneitä jäseniä käytiin läpi yhdyskuntaa uudelleen koottaessa, Saarni kieltäytyi jatkamisesta owslassa. Se kaiketi ajatteli rauhoittuvansa ja omistautuvansa emona toimimiseen, mutta itse asiassa Saarni ei ole yhdyskuntansa jyräämisen jälkeen tehnyt kuin yhden poikueen ja naaras onkin jo useamman kerran miettinyt hakevansa owslaan uudemman kerran.

Ennen osasi minun emoseni
ennen osasi tehä omenan
taisi emoni taimen istutella
ei osant tuota kasvatella

Pani paikalle paikalle pahalle
pani pimeän pilven reunalle
koivun juurille juurille koville
yön syvänälle syksyiselle


Pelaaja: Alfawolf
Sähköposti: [You must be registered and logged in to see this link.]
Pelipaikka: Aamukaste
Tunnusbiisi: [You must be registered and logged in to see this link.]
Kiitos: [You must be registered and logged in to see this link.]:ille lyhytosoitteesta!

Ennen osasi minun emoseni
ennen osasi tehä omenan
taisi emoni taimen istutella
ei osant tuota kasvatella

Pani paikalle paikalle pahalle...
Takaisin alkuun Siirry alas
 
Saarni
Takaisin alkuun 
Sivu 1 / 1

Oikeudet tällä foorumilla:Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Nummien asukit :: Hahmoesittelyt :: Aamukasteen hahmoesittelyt-
Siirry: